Reportajen: Selestinho Mani Falo
DILI (lifaupress): Governu Timor – Leste liuhusi Institutu Nasional Estatistika Timor-leste (INETL), Instituisaun Publika (IP) hamutuk ho parseiru Nasoins Unidas (UN) lansa relatóriu temátiku Sensu 2022, Tersa (14/05/2024) iha Edifisiu Ministeriu Finansas, Aitarak Laran, Dili, halibur ona informasaun kona-ba ema hotu-hotu ne’ebé hela iha nasaun ne’e.

Lansamentu nee hahú kedas husi inísiu sensu iha loron 5 fulan-setembru. Dadus sira husi sensu ne’e uza hodi apoia planeamentu no orsamentu ba programa dezenvolvimentu sira iha Timor-Leste.
Bazeia ba dadus husi Sensu ne’e, hatudu Timor-Leste nu’udar nasaun ida ne’ebe ho populasaun foin-sa’e barak liu iha Azia, tanba okupa liu 70% husi total populasaun.
Ba Jornalista sira iha Edifisiu Ministeriu Finansas Aitarak Laran Dili, Ministra Finansas, Santina Cardoso, hateten, importánsia husi dadus iha planeamentu dezenvolvimentu hodi alkansa ODS no Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu Nasionál.
“Ita-nia Governu sinseramente komprometidu hodi aproveita dadus sira ne’e, ba optimizasaun planeamentu ba dezenvolvimentu” nia dehan.
Timor-Leste iha kompromisu polítiku atu implementa Ajenda Global ba Objetivu Dezenvolvimentu Sustentavel 17 (ODS).
Dadus hirak-ne’e sei fó mós progresu iha implementasaun Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu Nasional (PEDN 2011-2030) , maibé mós planu estratéjiku setorial oioin ba Saúde no Edukasaun.
“Inan nia saude hanesan programa saúde prioridade ida iha nasaun ne’e. Tanba ne’e, fertilidade kontinua tun husi média labarik 4.5 kada feto durante nia moris iha 2015 ba 3.6 labarik kada feto, númeru moris foin lalais ne’e mós tun iha feto sira ho idade hotu-hotu.
Governu halo ona investimentu barak iha setór saúde hodi fornese servisu saúde seksuál no reprodutiva. Ministériu Saúde ho nia parseiru sira, sei bele halo revizaun ba planu sira uza indikadór sira ne’ebé aprezenta ona ba kada munisípiu.
Enkuantu, Koordenador Nasoins Unidas Interinu iha Timor-Leste, Bilal Aurang Zeb Durrani hateten, liuhusi lansamentu relatóriu temátiku sira-ne’e fó-hanoin ita katak urjente tebes atu halo revizaun ba meta sira ne’ebé estabelese ona ba dezenvolvimentu setór oioin.
“Tanba ne’e, relatóriu temátiku sira-ne’e fó-hanoin ita katak urjente tebes atu halo revizaun ba objetivu sira, ne’ebé estabelese ona ba dezenvolvimentu setór oin-oin, inklui saúde, edukasaun no uma-kain, atu setór sira-ne’e bele halo servisu tuir realidade sira iha rai – laran.
Relatóriu hirak-ne’e, sei fó-hatene ba parte interesada sira kona-ba nesesidade importante sira husi grupu vulneravel siraliuliiu sira iha área rurál ne’ebé nunka ba eskola.
“Hanesan família Nasoins Unidas, ami orgullu parseria ho Governu, hodi apoia esforsu hotu-hotu ne’ebé ajuda halo dadus disponivel ba planeamentu ba dezenvolvimentu no halo polítika, nia dehan tan.
Investimentu iha dadus hanesan populasaun no sensus no iha kapitál umanu sei ajuda nasaun ne’e atu aporveita no uza potensiál populasaun hotu-hotu nian, inklui populasaun sira ne’ebé tradisionalmente marjinalizadu, porezemplu; feto, joven sira, ferik-katuas sira no ema ho defisiénsia sira.
Durante sensu ikus ne’ebé hala’o iha 2015, Timor-Leste rejista populasaun millaun 1.18. Hahú husi tinan 2004, UNFPA kontinua fó asisténsia téknika ba Governu Timor-Leste liuhusi Institutu Nasional Estatistika ne’ebé uluk bolu GDS hodi hala’o sensu.
Globalmente, UNFPA suporta nasaun sira iha sensu populasaun no uma, no peskiza sira seluk ne’ebé bazeia ba populasaun liuhosi parseria ba tempu naruk ho Gabinete Estatistika iha mundu tomak. (*)


